Menu
enkelikokemuksia
Istunto on vanhentunut
Kirjaudu sisään uudelleen. Kirjautumissivu aukeaa uuteen välilehteen. Sisäänkirjautumisen jälkeen voit sulkea sen ja palata tälle sivulle.
Kuin yksin olisit
tyhjässä huoneessa
vaikka väkijoukon seassa
kuin pimeässä kulkisit
vaikka auringonpaisteessa
kuin valoa vailla
kuin yhteyttä vailla
kuin rakkautta vailla kulkisit
vaikka
kaikki on kätesi ulottuvilla
kaikki mitä
sinun tarvitsee tehdä
on avata sydämesi silmät
ja sisäinen korva,
avaa silmäsi ja näe meidät
herkisty kuulemaan äänetön puhe
ja lohdun lempeä laulu,
se ympärilläsi hellästi hoitaen soi
enkelit laulavat lähelläsi
olallasi kätensä kevyt kosketus.
kuule meidät. tunne meidät.
kuljemme rinnallasi iäti.
Täällä, matkalla
pimeys vielä peittää silmäsi
toivo hauraana vilkkuu
ja horjuvat askeleesi,
kuule meidät. tunne meidät.
kuljemme rinnallasi iäti.
Olin 8-vuotias ja sijoitetettuna Sapsalammille, Alavuden kupeeseen sijaiskotiin. Syksyn tullen sain koulussa tietää, että yläkoululla olisi mukavia kerhoja arki-iltaisin. Sinne pääsi meiltä järven yli, jäällä potkutellen, sinne meni oikein jäätie…..Kerran sitten kerhon jälkeen jäin vielä tyttöjen kanssa koululle jotain muuta touhuamaan. Oli jo pimeä kun lähddin, mutta ajattelin, että ei siitä reitiltä voi eksyä – toisin kävi. Aikani potkuteltuani käänsin kelkkaa yhtäkkiä voimakkaasti oikealle…ja viime hetkellä…olin ajautunut kaupalle menevälle rannalle ja kelkkani kääntyi juuri ennen sillan aluusta, joka oli sula myös talvella….Se oli suojelusenkelini, joka sen kelkan käänsi <3